okthxbye

Huomenna tähän aikaan olen jossain Lontoon ja Singaporen välissä. Toivottavasti. Tähän liittyy suuresti oletus siitä, että ehdin molempiin lentoihini ennen Singaporen lentoa ja en eksyisi Heathrown lentokentälle... Lentoratani on siis Turku-Helsinki-Lontoo-Singapore-Melbourne. Joku yliopisto häiskä noukkii minut Melbournen lentokentältä kyytiin ja vie minut Swanston Streetille, josta minun pitäisi löytää UniLodgen toimisto. Etsin osoitteen kartalta ja siinä näkyi vain keskussairaala. Että niin. Sieltä toimistolta minun pitäisi sitten yön hämärässä jotenkin kontata yli 60 kilon kantamuksien kera reilu puolisen kilometriä (?) itse asunnolle. Nastaa.

Nyt tärkeisiin asioihin. SHINY. Se on mun nyt ja se on jo korruptoitunut. :D

Eilen hengailtiin Maritan luona ja juotiin chu-hit, jotka kannoin melkein vuosi sitten Japanista. Tänään olen lähinnä ommellut nappeja, keräillyt johtoja ja syönyt muikkuja. Illalla mennään ravintolaan syömään viidestään (minä, vanhukset, Miquel ja Tiina) ja loppuillan olen varannut turhaan jököttämiseen. Siinähän minä olen tunnetusti hyvä.

Ihmiset kysyvät pelottaako. Pelottaa. Ai mikä? Se, ettei pelota. Tätä on vähän vaikea selittää mutta minua ei oikeastaan jännitä yhtään, en edes osaa oikeastaan ajatella lähtöä. En ole lainkaan valmistautunut lähtöön. Minua pelottaa se, että koska en jännitä yhtään, en ole millään lailla käsittänyt sitä että olen lähdössä. Varmasti mukava shokki sitten kun huomaa olevansa siellä. Ja huomaa ettei olekaan tulossa ihan heti kotiin :D Fancy that.

Voi Wilma. Sitä kun on elänyt 7 vuotta pölhössä seurassa niin on niin vaikea päästää irti.

Baibaibeibet ♥