Älä nyt pelästy vaikka puhun.
Ei sinun tarvitse reagoida.
Olet kaikupohja jotta ääneni
ei umpeutuisi tyhjiöön:
tarvitsen merkityksen harhaa, ei muuta, please.
Joka puolella samaa hätää, siihen jo tottuu.
Pieniä inahduksia kuin pisaroita,
kaihtuvaa kastetta aamupuhteella.
Illuusiota: että kuuluu.
Sitten jo kiltisti rauhoituukin
kuin kivensiru umpisukkulaan.
Kiitos, ystävä.
Saat mennä, itseesi.
Aila Meriluoto - Ystävälle (Miehen muotoinen aukko, 2005)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti