Sain tänään tekstiviestin Victorian poliisista:
"Extreme weather in Vic expected Mon night & Tues. High wind & fire risk. Listen to Local ABC Radio for emergency updates. Do not reply to this message."
Kertovat minulle ettei kannata huomenna lähteä yliopistolle... Jaahas, jaahas.
Milloin tästä maasta tuli näin hysteerinen?
maanantai 2. maaliskuuta 2009
lauantai 14. helmikuuta 2009
Vampyyreista
En ole koskaan oikeastaan pahemmin pelännyt pimeää. Siksi en edes osaa pelätä mitään kävellessäni yksin yöllä kotiin. En oikeastaan edes opossumeja.
Perjantai yönä kuitenkin kävelin kotiin ja olin vähän hämmentynyt kun kuun valo oli outo. Katsoin ylös ja WHAAAAAAAAT KUU OLI PUNAINEN. Juoksen kotiin ja kerään hämmästyneet kämppikseni parvekkeelle ihastelemaan verinäytelmää.
Luna: "Hmmm... Twilight?"
Claire: "HOMG Robert Pattinson"
Minä: "Tuhkaa...?"
Claire: "Pheonixin nousu!"
Luna: "Metsäpalot...?"
...
Claire: "Ne janoavat ihmisverta HAHHHAAHAAAAA!"
Eilen aurinko paistoi kirkkaana mutta kun katsoi taivaalle on jotenkin synkkäää. Savu oli vihdoinkin saapunut oikein antuamuksella kaupunkiin... Tänään taivas on taas sininen.
Menen nyt lukemaan the Historianin loppuun ja estän Clairea rakennuttamasta itselleen ruumisarkkua. Näkemisiin.
Ei siis tänäänkään mitään tärkeää. Tämä on kyllä ehkä turhin postaus ikinä. Rehellisesti.
Perjantai yönä kuitenkin kävelin kotiin ja olin vähän hämmentynyt kun kuun valo oli outo. Katsoin ylös ja WHAAAAAAAAT KUU OLI PUNAINEN. Juoksen kotiin ja kerään hämmästyneet kämppikseni parvekkeelle ihastelemaan verinäytelmää.
Luna: "Hmmm... Twilight?"
Claire: "HOMG Robert Pattinson"
Minä: "Tuhkaa...?"
Claire: "Pheonixin nousu!"
Luna: "Metsäpalot...?"
...
Claire: "Ne janoavat ihmisverta HAHHHAAHAAAAA!"
Eilen aurinko paistoi kirkkaana mutta kun katsoi taivaalle on jotenkin synkkäää. Savu oli vihdoinkin saapunut oikein antuamuksella kaupunkiin... Tänään taivas on taas sininen.
Menen nyt lukemaan the Historianin loppuun ja estän Clairea rakennuttamasta itselleen ruumisarkkua. Näkemisiin.
Ei siis tänäänkään mitään tärkeää. Tämä on kyllä ehkä turhin postaus ikinä. Rehellisesti.
keskiviikko 28. tammikuuta 2009
Voi Hyvää Päivää.
Olen syönyt kaksi viikkoa raakaa kalaa. Kiitos Sushi-sanin. Koska kämppisten vanhemmat ovat palanneet kotimaihinsa, heidän äitinsä oli vakuuttunut ettemme saa tarpeeksi ruokaa ja on siksi värvännyt Herra Sushin tuomaan meille raakaa kalaa. Joten olemme syöneet sashimia viidesti viikossa. Ei sillä että valittaisin, sashimi on mun elinvoima nykyään varsinkin kun tavallinen sushi maistuu mömmöltä mutta silti. Raa'alla kalallakin on rajansa! Sitä herää aamulla ja syö raakaa tonnikalaa wasabilla niin vähemmästäkin kyllästyy. Sitten kuitenkin mietin kuinka paljon näin hienosta sashimista saisi maksaa Suomessa ja hiljenen ja mutustan kalani. Oodi sashimille. Ja totuus on että miehen nimi on oikeasti Sushi. Ei siis vain koska se myy sushia.
Täällä oli kuuma. Ja kuiva. Todella kuuma ja kuiva. Ja muutama tulipalokin. Oikeastaan lähemmäs 100 tulipaloa. Sähköt meni ainakin neljästi. Julkinen liikenne pysähtyi. Ja sitten myrskysi. Tuuli oli niin kuuma ja se iski kuivia lehtiä iholle niin että jalat oli illalla naarmuilla. Nyt täällä on jääkausi. Lämpötila laski kahdessä päivässäyli 25 astetta, eilen oli 20 astetta, kaivettiin kämppisten kanssa talvitakit esiin. Olen niin naurettavan epäsuomalainen nykyään, mitä lämpötiloihin siis tulee, että tekisi mieli tökkäistä itseään kepillä silmään. Lehdet ovat tippuneet puista, on oikeastaan ihan syksy. Paitsi ettei sada. Täällä ei vaan sada.
Kaikkea on tapahtunut viimeisen 3 kuukauden aikana. Kokeet loppui ja ihmiset lähti kotiin D: Laura kävi täällä ja Nenne saapui lopultakin Melbikseen viihdyttämään minua ja minä lähdin Aasiaan. Postailen tässä pian kuvia maailmalta ja naurettavia kertomuksia asioista joita näin. Vuoden 2008 lopussa veljeni ja Tiina onnistuneesti saapuivat tänne puolelle maailmaa. Mutta siitäkin on jo aikaa. Koulu alkaa kahden viikon päästä... Voihan henkselit.
Tiedän että tästä on aikaa mutta tämä oli kokeita ennen kun oli Melbourne cup ja oltiin piknikillä ja kuunneltiin radiosta kun hepat juoksi kilpaa. En voittanut vedonlyönnissä, kuinkas muutenkaan?
Viikon kuluttua alkaa orientation, lupasin olla heilumassa Scandinavian clubin kojulla ja kertoa ihmisille kuinka insanely hauskaa meillä on ja kuinka taloudellisesti kannattavaa on oikeastaan liittyä koska srsly ilmainen lounas kerran viikossa on todellakin 3 dollaria/vuosi arvoinen. Ja kuten huomaatte en osaa enää muodostaa normaaleja lauseita suomeksi, en kyllä englanniksikaan mutta whatevs.
Todiste että Laura kävi täällä vain pukeutuakseen naurettavan suureen hattuun ja juodakseen tequilaa.
Oikeasti kun aloin kirjoittamaan tätä mulla oli suunta ja aihe mihin päätyä. Päädyin kirjoittamaan aina vaan uuden ja uuden kappaleen tyhjyyttä joka johdattaisi minut kyseiseen asiaan. Valitettavasti kyseinen aihe karkasi mielestäni jo kymmenisen minuuttia sitten eikä tunnu palaavan. Eli siis postaus täynnä tyhjyyttä :P Ensi kerralla kertaus Aasian seikkailuistani :D
Ja vielä yksi huomio: opossumit ei ole vieläkään söpöjä. Ne on verenhimoisia, yössä vaeltavia, suuren kissan kokoisia rottia, jotka syö jätteitä ja sihisee ja kirkuu. Lähiö on tavallista vaarallisempaa aluetta!
Täällä oli kuuma. Ja kuiva. Todella kuuma ja kuiva. Ja muutama tulipalokin. Oikeastaan lähemmäs 100 tulipaloa. Sähköt meni ainakin neljästi. Julkinen liikenne pysähtyi. Ja sitten myrskysi. Tuuli oli niin kuuma ja se iski kuivia lehtiä iholle niin että jalat oli illalla naarmuilla. Nyt täällä on jääkausi. Lämpötila laski kahdessä päivässäyli 25 astetta, eilen oli 20 astetta, kaivettiin kämppisten kanssa talvitakit esiin. Olen niin naurettavan epäsuomalainen nykyään, mitä lämpötiloihin siis tulee, että tekisi mieli tökkäistä itseään kepillä silmään. Lehdet ovat tippuneet puista, on oikeastaan ihan syksy. Paitsi ettei sada. Täällä ei vaan sada.
Kaikkea on tapahtunut viimeisen 3 kuukauden aikana. Kokeet loppui ja ihmiset lähti kotiin D: Laura kävi täällä ja Nenne saapui lopultakin Melbikseen viihdyttämään minua ja minä lähdin Aasiaan. Postailen tässä pian kuvia maailmalta ja naurettavia kertomuksia asioista joita näin. Vuoden 2008 lopussa veljeni ja Tiina onnistuneesti saapuivat tänne puolelle maailmaa. Mutta siitäkin on jo aikaa. Koulu alkaa kahden viikon päästä... Voihan henkselit.
Tiedän että tästä on aikaa mutta tämä oli kokeita ennen kun oli Melbourne cup ja oltiin piknikillä ja kuunneltiin radiosta kun hepat juoksi kilpaa. En voittanut vedonlyönnissä, kuinkas muutenkaan?
Viikon kuluttua alkaa orientation, lupasin olla heilumassa Scandinavian clubin kojulla ja kertoa ihmisille kuinka insanely hauskaa meillä on ja kuinka taloudellisesti kannattavaa on oikeastaan liittyä koska srsly ilmainen lounas kerran viikossa on todellakin 3 dollaria/vuosi arvoinen. Ja kuten huomaatte en osaa enää muodostaa normaaleja lauseita suomeksi, en kyllä englanniksikaan mutta whatevs.
Todiste että Laura kävi täällä vain pukeutuakseen naurettavan suureen hattuun ja juodakseen tequilaa.
Oikeasti kun aloin kirjoittamaan tätä mulla oli suunta ja aihe mihin päätyä. Päädyin kirjoittamaan aina vaan uuden ja uuden kappaleen tyhjyyttä joka johdattaisi minut kyseiseen asiaan. Valitettavasti kyseinen aihe karkasi mielestäni jo kymmenisen minuuttia sitten eikä tunnu palaavan. Eli siis postaus täynnä tyhjyyttä :P Ensi kerralla kertaus Aasian seikkailuistani :D
Ja vielä yksi huomio: opossumit ei ole vieläkään söpöjä. Ne on verenhimoisia, yössä vaeltavia, suuren kissan kokoisia rottia, jotka syö jätteitä ja sihisee ja kirkuu. Lähiö on tavallista vaarallisempaa aluetta!
Tilaa:
Kommentit (Atom)
